Käväisin perjantaina Flow-festivaalilla.Vähän elitistinen maku jäi pippaloista suuhun: parikymppiä perjantailipusta tuntui ylihinnoittelulta. Piha oli koristeltu oikein tyylikkäästi ja pikainen katsaus yleisöön vihjaisi, että paikallaolijat edustivat kaupungin trendikkäintä kymmenystä. Alueella olikin väljää, eivätkä esiintyjät onnistuneet houkuttelemaan yleisöä kirmaamaan lavan eteen, vaan suurin osa näytti kylmän rauhallisesti nautiskelevan musiikista omissa oloissaan. Ehkä perjantai oli juuri se huono (ja siksi halvin) päivä, mene ja tiedä.

Esiintyjistä sinänsä aina viihdyttävät TV-respa ja Aavikko olisivat varmasti toimineet paremmin pienemmässä ja ahtaammassa tilassa. Paremmin onnistui vähän Mogwain ynnä muiden hengessä brittiläisesti post-rockaava Gravenhurst, jonka tummanharmaa maailmankuva ilmeni melankolisesti maalailevina suvantoina jotka pyrkivät jatkuvasti ryöpsähtelemään hurjiksi myllytyksiksi. Erityisesti rumpali vakuutti omaavansa vähintään kahdeksan kättä. Oikein tunnelmallista, eikä ollenkaan niin puuduttavaa kuin alkuun uumoilin. Saundit olivatkin aivan mahtavat, kuten kaikilla illan bändeillä.

Viimeiseksi lavalle kiipesi puolen tunnin ajaksi DJ Bez antamaan ilmaista maistiaista Kuudennessa linjassa jatkuneista jumppasessiosta. Entinen Happy Mondays -tyhjäntoimittaja oli kyllä hämmentävä kokemus. Bez on onnistunut luomaan itselleen uran ammattimaisena lavaidioottina DJ:n soitellessa taustalla ysärihittien parempaa puolta. Myönnettäköön, miekkonen onnistui piiskaamaan muuten lähinnä seisoskelemaan tyytyneen yleisönosankin pienoiseen etukenoon.

Kellon lyödessä kymmenen hiljeni koko piha kuin taikaiskusta. Tuntui kuin olisin maksanut täyden hinnan pelkästä demosta, sillä menojalka alkoi vasta olla vipatusvalmiissa kunnossa, mutta ilman nyhtöhintaista lisämaksua ei Flow'ssa jorattu. Siispä perjantain yöhön jatkobileitä etsimään...

Tällä hetkellä muuten mieltä ylentää Metric - Live It Out.
Ou jee!