Vaasalainen Nancy Wha on vuoden popcity-markkinointikoneiston valikoituja edunsaajia. Bändin nimi on ollut esillä ainakin musiikkimediassa useampaan otteeseen popcity-uutisoinnin yhteydessä. Ensikosketus itselläni oli puolikas lämppärikeikka 6. Linjassa, jolloin reippaasti soittanut Nancy Wha jätti illan pääesiintyjän varjoonsa.

Tällä kertaa bändi kantoi vastuun yksin Muskari-klubin livetarjonnasta. Puolityhjässä Libertéssä keikan alkua saatiin odotella luvattoman pitkään, ja kun esitys jäi vielä lyhyenlaiseksi (laulajan kurkkukipuihin vedoten), ei jälkimaku ollut erinomainen. Biisit kuulostivat varsinkin alkupäässä melko tyhjänpäiväiseltä peruspunk-puurolta vähän kulmikkaammilla mausteilla, mutta loppua kohden kuultiin muutama astetta ovelammille koukuille perustuvaa sävellystä. Toisaalta vaikka kokemusta suuresta säveltaiteesta ei syntynytkään, pysyi lavan edusta kohtalaisen hyvin liikkeessä ja olkapäät hytkyivät salin perällä saakka. Mikäli läppä terveydentilan heikkenemästä oli totta, niin siihen nähden esityksessä oli kiitettävästi energiaa. Sen sijaan mysteeriksi jää, miksi saundit Libertén keikoilla ovat toistuvasti paskat.