Tämä blogi on noin vuoden myöhässä. Tai oikeastaan ainakin kaksi vuotta myöhässä, sillä nyt kun jokaisella netinkäyttäjällä on vähintään blogi tai pari, tuntuu kovin jälkijättöiseltä alkaa tässä vaiheessa suoltaa omaa panostaan tähän alati kasvavaan turhan informaation tulvaan. Mutta ainakin siis vuoden myöhässä, koska tarkoituksena oli alun perin pystyttää blogi, jonka sivuilla olisin pitänyt kotimaan kamaralle jääneet tutut ajan tasalla vaiheistani opiskelijavaihdossa Shanghaissa. Johtuen monista seikoista, mm. Kiinan hallituksen nurja suhtautuiminen ulkomaisten ilmaisten blogisaittien käyttöön ja oma inspiraation puute, blogi jäi pitämättä.

Nyt olen ollut kotona jo muutaman viikon, odotellen kulttuurishokkia tulevaksi. Sitä ei vain kuulu, ellei Suomen naurettavan hintatason aiheuttamaa ahdistusta oteta huomioon. (Ei ole yllättävää, että kansantaloudella menee hyvin ja tilastojen mukaan ihmiset vaurastuvat. On pakkokin, kun hinnat tuntuvat moninkertaistuvan vuosi vuodelta.) Suorastaan pelottavan helposti on sulahtanut takaisin suomalaiseen elämänmenoon ja samoihin vanhoihin kuvioihin. Mitä se oli kaikki se puhe Shanghaissa lähdön lähetessä, kuinka tunsin eläneeni täysin eri elämää vuoden ajan? Ehkä muutokset näkyvät sitten joskus, viiveellä. Toistaiseksi kun en ole juuri muuta tehnyt kuin ottanut rennosti, laiskotellut ja nauttinut lämpimän loppukesän parhaista puolista. Kenties paluumasennus iskee, kunhan syksy pimenee ja alkaa luennoilla istuminen, tenttikirjakasan purkaminen, graduahdistus, jne...

Vaan on toki hienoa olla taas Helsingissä.